Automaatio & ihmistyö: molempia tarvitaan

Ihmistyön merkitys ja rooli sahalaitosten kuivaamotoiminnassa muuttuu jatkuvasti. Automaatio hoitaa nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän ihmiselle ennen kuulunutta työtä.

Lisääntynyt automaatio tehostaa toimintaa, mutta tekee myös työstä turvallisempaa, ennakoitavampaa ja mielekkäämpää. Ihmisen rooli on yhä enemmän valvoa kuivaamon toimintaa, ei niinkään suorittaa ja tehdä. Täysautomaattisuudella on muutoksessa suuri rooli.

Automaattiset traverssivaunut ovat yksi esimerkki muutoksesta. Perinteinen tapa on ollut, että ihminen valitsee kuivaamokuorman, ottaa traverssivaunulle ja toimittaa sen halutulle kuivaamoradalle tai kuivan kuorman seuraavaan prosessin osaan.

Rauman uudella sahalla automaatio huipussaan

Tuoreessa projektissamme Rauman uudella sahalla ihmisen rooli kuivausprosessissa on muuttunut operoijasta valvojaksi. Tuotannonohjausjärjestelmä kertoo automaattisesti, mihin kuivaamoon kuorman pitää mennä. Kun kuorma on tullut kuivatuksi kuivaamossa, tuotannonohjausjärjestelmä antaa kuormalle uuden osoitteen joko välivarastoon tai seuraavaan tuotannon vaiheeseen eli kuivalajitteluun.

Läheskään kaikilla sahoilla ei ole vielä valmiutta täysautomaatioon.

Raumalla myös kuivausparametrit ovat automaatiota. Se ei kuitenkaan ole yleistä, vaan edelleen normaalia on, että kaavanvalinta tehdään manuaalisesti. Läheskään kaikilla sahoilla ei ole vielä valmiutta täysautomaatioon, vaikka se muuten mahdollista olisikin. Siksi vanhemmilla sahoilla kapasiteetinlaajennukset toteutetaan usein vanhaan malliin. Kaikki on asiakaskohtaista, mikä onnistuu ja mikä ei.

Turvallisuusasioissa ei saa tulla ristiriitaa

Automaation ja ihmistyön välinen rooli koskee myös turvallisuusasioita. Jos automaation tasoa halutaan nostaa, on yleensä välttämätöntä nostaa myös turvallisuustasoa. Tässä onkin katsottava, mikä on järkevää, kun uudistuksia tehdään. Turvallisuusasioihin kiinnitetään jatkuvasti enemmän huomiota, ja uudet teknologiat tekevät kuivaamoista yhä turvallisempia paikkoja.

 Modernisointi on syytä tehdä harkiten.

Tärkeintä on jälleen kohdekohtainen suunnittelu. Vanhoillekin sahoille voi tehdä uusia kokonaisuuksia automaatiotasoa nostaen, mutta se ei ole välttämättä järkevää.

Automaatiotason noston yhteydessä tapahtuva turvallisuustason parantuminen modernisoitavalla alueella ei saa synnyttää erilaisia turvallisuustasoja samalla alueella ja sitä kautta aiheuttaa vaaratilanteita uuden ja olemassa olevan laitososan välillä. Modernisointi onkin syytä tehdä harkiten.

Ihmistyöhön kuuluu myös valvonta kuivausprosessin aikana. Tällaisia ovat muun muassa vikatilanteet ja muut hälytykset, jos esimerkiksi kuivauslämpötilat eivät pysy rajojen sisällä tai kuorma jää jumiin. Näihin tilanteisiin reagointi, vikojen selvittäminen ja prosessin palauttaminen takaisin automaattiajoa varten on ihmisen työtä. Häiriötilanteista huolehtiminen on ihmistyötä myös Raumalla, vaikka lähes kaikki onkin jo automatisoitu.

Ennakointi avainsana myös automaatiossa

Automaation paitsi määrä myös laatu kehittyy jatkuvasti. Kun dataa on tarjolla lähes kaikesta toiminnasta, pystyy koneista ja laitteista generoimaan automaattisesti muun muassa ennakkohuoltopyyntöjä. Prosessia seuraamalla ja huoltoja ennakoimalla voidaan välttyä suuremmilta ongelmilta.

Määräaikaishuoltojen tekeminen ajoissa – ennen kuin mikään on rikkoutunut – tuo merkittäviä säästöjä toimintaan. Myös tuotannonkatkokset saadaan minimiin ennakoinnin avulla. Ennakointi onkin lisääntynyt jatkuvasti. Fiksuimmat järjestelmät osaavat jo itse päätellä asioita, ilman että ihminen edes puuttuu asiaan.

Vaikka automaation määrä kasvaa kuivaamoissa jatkuvasti, on ihmistyöllä tärkeä rooli kokonaistoiminnassa.

 

Veijo Malmi

Myyntipäällikkö
veijo.malmi@heinolasm.fi
+358 50 358 4406